Lue / Kuuntele
Minä, meitsi ja mä
Mä olen sammal kiven pinnalla.
Mä olen kataja pellon reunalla.
Mä olen tuuli puiden latvoissa
ja pieni polku metsän uumenissa.
Mä olen valonsäde, joka taivaanrantaan katoaa
ja hämärä minkä tuo se mukanaan.
Ja kaiken tämän keskellä,
saan olla minä, meitsi ja mä.
Aito, arvokas ja tärkeä,
kuin kastepisara aamun herätessä.
Mä olen nuotion tuli ja kipinä.
Mä olen lapio, joka kääntää kiviä.
Mä olen vesi peltiämpärissä,
joka odottaa kaivon vieressä.
Mä olen omenapuu kukassa,
hämähäkin seitti pensaassa,
naava kuusen oksassa.
Ja kaiken tämän keskellä,
saan olla minä, meitsi ja mä.
Kelpaan juuri sellaisenaan.
Olen valmis sen sanomaan,
jotta jokainen saisi rohkeuden
itsestään myös uskomaan sen.